Kuusi (Picea abies)#ñññññKuusi on mΣnnyn jΣlkeen yleisin metsiemme puulaji. Kuusi onñarvokas sahateollisuuden ja paperinñraaka-aine.ññTaustalla ΣΣntelee puukiipijΣñ(Certhia familiaris).ñ
no
Aamu kuusikossa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva073.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\puukiip.wav
-----------------------------------------
2
ññññHaapa (Populus tremula) on maas-ñsamme yleinen lehtipuu aina napa-ñpiirille saakka. Se viihtyy valoisissañkosteissa metsissΣ. ññTaustalla ΣΣntelee peippo (Fringillañcoelebs).ñ
no
Haavikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva074.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\peippo.wav
-----------------------------------------
2
ñññTΣssΣ on kaksi kuvaa yhdistettynΣ.ñTodellisuudessa Aurinko ja Kuu ovat ñtΣydenkuun aikaan vastakkaisilla puolillañtaivasta.ññAurinko ja Kuu nΣyttΣvΣt saman-ñkokoisilta. NiillΣ on kuitenkin valtavañkokoero:ññ Aurinko KuuñLΣpimitta 1,4 milj km 3480 kmñEt. maasta 150 milj. km 380 000 kmñ
no
Aurinko ja kuu#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva075.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Apollo (Parnassius apollo)#ñññKomeimpia maamme perhosista on var-ñmaan Apollo. Sen etusiivet ovat valkoiset, ñreunoistaan lasimaisen lΣpikuultavat, ñmustatΣplΣiset. Valkoisissa takasiivissΣ on ñkaksi verenpunaista, mustareunaista py÷-ñreΣΣ tΣplΣΣ.ññ - EnsimmΣinen kuuhun ( ->8 )ñlaskeutunut avaruusalus oliñnimeltΣΣn Apollo 11.ñ
no
Apollo#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva076.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Neitoperhonen (Inachis io)#ññññSiipien pohjavΣri on kauniin punaruskea.ñJoka siivessΣ on vaalean renkaan ympΣ-ñr÷imΣ silmΣtΣplΣ, jossa musta, ruskea jañsininen muodostavat sopusointuisen vΣri-ñyhdistelmΣn.ññNeitoperhosia tavataan elokuussaSuomenñetelΣrannikolla, jonne ne lentΣvΣt etelΣ-ñtuulen mukana Virosta.ññ
no
Neitoperhonen#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva077.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Sinisiivet (Lycaenidae)#ñññññIhastuttavia kesΣisen kedon asukkaitañovat sinisiivet, joita on maassamme 14ñlajia. Taivaansiniset yksil÷t ovat koiraita,ñnaaraat ovat tummanruskeita, paljonñvaatimattomamman nΣk÷isiΣ.ññ
no
Sinisiipi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva078.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Mustikka#ñññMustikka (Vaccinium myrtillus) on moni-ñvuotinen kanervakasvi. Puhtaita MT- eliñmustikkatyypin metsiΣ on 23 % maammeñmetsΣalasta. Mustikan varpu voi kasvaañjopa 30 vuotta.ññMustikka kukkii aikaisin (touko-kesΣkuus-ñsa), ja siksi kevΣthallat usein pienentΣvΣt ñsatoa. Mustikka on puolukan jΣlkeenñtΣrkein talousmarja. Sen keskimΣΣrΣiseksiñsadoksi arvioidaan yli 50 milj. kg.ñ
no
Mustikan kukka#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva079.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Ahomansikka#ñAhomansikka (Fragaria vesca) on monivuo-ñtinen ruohomainen kasvi, jolla on lyhyt ñpaksu maavarsi ja ruusukkeena kolmileh-ñdykkΣiset lehdet. Kukkapohjus paisuu ñ'marjaksi', jonka pinnalla ovat siemenet.ññElias L÷nnrot kiroitti mansikasta:ññ"Marjat vilvoittavat, sammuttavat janon, ñulostavat helposti ja luullaan estΣvΣn luu-ñvaloa. Keuhko- ja kivitautiset ovat my÷s ñhavainneet hyvΣΣ niiden sy÷misestΣ. Ovat ñmaukkaimpia marjalajeja; jotkut eriluon-ñtoiset niitΣ kuitenkaan eivΣt taida nauttia."ññ
no
Maistuisi varmaan Sinullekin?#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva080.bmp
yes
-----------------------------------------
2
MetsΣtΣhti#ñññññMetsΣtΣhti (Trientalis europea) kuuluu ñesikkokasveihin. Sen tΣhtimΣisissΣñkukissa on tavallisesti 7 valkoista terΣ-ñlehteΣ. TΣmΣ tuoreiden metsien laji ñkukkii kesΣkuussa.ññ
no
MetsΣtΣhti#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva081.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññññLuonnon pienoismaailma on tΣynnΣñyllΣtyksiΣ... Kuvassa parin millimetrinñlΣpimittainen 'tennispallo'.ñ
no
MetsΣtΣhden hedelmΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva082.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Lakka (Rubus chamaemorus)#ñMuurain (lakka, hilla, suomuurain,ñRubus chamaemorus) on ñkaksikotinen kasvi: kukin kasviyksil÷ ñmuodostaa vain joko hede- tai emikukkia.ñJoku vanha hedekasvi on juurakkoineenñvoinut levitΣ laajalle alueelle, jolle tuleeñpaljon kukkia, mutta ei ainuttakaan ñmarjaa. ññMuuraimen sato vaihtelee suurestiñmonestakin syystΣ:ññ- Kukat ovat hallanarkoja.ñ- P÷lytys ei onnistu, jos kukinnan aikaanñ sattuu tuulisia tai sateisia sΣitΣñ- Marjan raakileetkin ovat vielΣ arkoja ñ hallalle.
no
Lakkasuo#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva083.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\hytty.wav
-----------------------------------------
2
Lakka#ñññMuurain (Rubus chamaemorus)ñ(lakka, hilla, suomuurain)ññMuurain on pohjoinen marja, joka kasvaañSuomessa, Ruotsissa, Norjassa, VenΣ-ñjΣn pohjoisosissa ja Virossa, mutta ei esim.ñTanskassa. Muurain on "Pohjolan appel-ñsiini", jossa on appelsiiniin verrattuna ñ3 - 4 kertainen mΣΣrΣ C-vitamiinia ja ñ10 kertainen mΣΣrΣ A-vitamiinia.ñ
no
Vitamiinipommi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva084.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Voikukka (Taraxacum officinale)#ññññVoikukka (Taraxacum officinale) onñhyvin monimuotoinen kasvi. Yksin-ñomaan Skandinaviassa on erotettuñyli 400 eri lajia. Rohdoskasvi. VoikukanñlehtiΣ voi kΣyttΣΣ salaattina. Kukistañvalmistetaan juomia. Paahdettua voi-ñkukan juurta on kΣytetty kahvin korvik-ñkeena.ññ
no
VoikukkalΣhi÷#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva085.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññKeto-orvokin (Viola tricolor) kukatñovat yleensΣ sini-valko-keltaiset,ñjohon my÷s kasvin tieteellinenñnimi, tricolor, viittaa. Isokukkaisetñtarhaorvokit on saatu risteyttΣmΣllΣñketo-orvokkia erΣiden muiden orvokki-ñlajien kanssa.ññKeto-orvokkia muistuttaa kelta-valkea-ñkukkaista pelto-orvokkia. Tunnistamistañvaikeuttaa se, ettΣ em. lajit risteytyvΣtñmy÷s keskenΣΣn.ñ
no
Keto-orvokki#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva086.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\niitty.wav
-----------------------------------------
2
no
Ohdake#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva087.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Hiirenvirna (Vicia cracca)#ññññHiirenvirna on yleinen kesΣ-elokuussa ñkukkiva, niittyjen ja pientareiden kasvi.ñSen kukinto on melkein lehden pituinen,ñrunsaskukkainen, toispuolinen terttu.ñ
no
Hiirenvirna#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva088.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Peippo (Fringilla coelebs#ñPeippo (Fringilla coelebs) on peippojen ñheimoon kuuluva lintu. Koiraan pΣΣlaki ñja niska ovat siniharmaat, selkΣ on ñtumman punaruskea, mustahkoissa ñsiivissΣ on kellertΣvΣ ja valkea poikkijuova. ñSen posket, rinta ja vatsa ovat vaalean-ñruskeat. Naaras on vΣritykseltΣΣn har-ñmaampi.ññPeippo on yleisimpiΣ pikkulintujamme. ñSe saapuu maahamme jo maaliskuun ñlopulla ja viipyy joskus marraskuuhun ñsaakka. Osa linnuista talvehtii EtelΣ-ñSuomessa. Peippo sy÷ hy÷nteisiΣ ja ñsiemeniΣ. Se tekee taidokkaan pesΣn ñpuuhun, tavallisesti oksanhankaan.ñ
no
Peippo mΣnnyn oksalla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva089.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\peippo.wav
-----------------------------------------
2
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)#ñSuomessa tavataan kolme joutsen-ñlajia: (laulu)joutsen, pikkujoutsen jañkyhmyjoutsen. Kyhmyjoutsenen erottaañmuista joutsenista nokan punakellertΣvΣñvΣri ja nokan tyvessΣ oleva kyhmy jañkaulan S-kaaret.ññKyhmyjotsenen pituus on 144 - 160 cm,ñsiipien kΣrkivΣli yli 2,5 m. Sen ravintonañovat vesikasvit ja hy÷nteiset. Kyhmyjout-ñsenen varsinaista pesimisaluetta on keski-ñEurooppa. Se on kuitenkin laajenemassañpohjoiseen. ñ
no
Kyhmyjoutsen#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva090.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\joutsen.wav
-----------------------------------------
2
Sisilisko (Lacerta vivipara)#ñTΣmΣ sievΣ ja vikkelΣ, 15 - 17 cmñpituinen elΣin kuuluu matelijoihin. ñSen varhaisia sukulaisia olivat suku-ñpuuttoon kuolleet hirmu-, kala- ja ñjoutsenliskot. ññSisiliskon levinneisyysalue ulottuuñpohjoisemmaksi kuin minkΣΣn muun ñmatelijan. ññSisilisko sy÷ hy÷nteisiΣ ja hΣmΣhΣkkejΣ. ñSe hakeutuu lokakuun lopulla talvehti-ñmaan maakoloihin. Naaras munii 2 - 12 ñmunaa, joista n. 4 cm:n mittaiset ñpoikaset kuoriutuvat heti.ñ
no
Sisilisko (HeinΣsisilisko)#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva091.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kyy (Vipera berus)#Suomessa tavataan kolme kΣΣrme-ñlajia: ranta- eli tarhakΣΣrme, kangas-ñkΣΣrme (vain Ahvenanmaalla) ja kyy.ññKyyn vΣritys on vaihteleva, yleensΣñharmaa tai ruskehtava. Kyyn tunteeñselΣn mustasta sahakuvioinnista.ñMustalta kyyltΣ kuvio puuttuu.ñKyy oleilee mielellΣΣn kivikkorinteillΣ,ñkallioilla ja metsissΣ. Se liikkuuñeniten hΣmΣrΣn aikoihin. Sen ravintonañovat etupΣΣssΣ pikku jyrsijΣt, joita señtappaa voimakkaalla myrkyllΣΣn. IhmisiΣñse puree vain ahdistettuna.ññKyynaaras synnyttΣΣ elo-syyskuussañ6-20 poikasta, joita ympΣr÷ivΣ muna-ñkuori rikkoontuu synnytyksessΣ.
no
Kyy#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva092.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\kyy.wav
-----------------------------------------
2
Rupikonnat (Bufo bufo)#ññSammakoista Suomessa asustaañ(tavallinen) sammakko, viitasammakkoñja rupikonna. ññRupikonna asustaa metsissΣ, pelloilla ja ñpuutarhoissa. Se on y÷elΣin, jonka ravin-ñtona ovat hy÷nteiset, etanat ja madot.ñRupikonna kasvaa meillΣ 7 - 12 cmñpituiseksi, EtelΣ-Euroopassa jopa 20ñcm mittaiseksi.ñ
no
Kaksi rupikonnaa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva093.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\sammakko.wav
-----------------------------------------
2
Orava (Sciurus vulgaris)#Orava on metsien ja puistojen asukas.ñSen pituus on 18 - 24 cm, hΣntΣ 14 - 19 cm.ñOrava rakentaa puuhun pallonmuotoisenñpesΣn oksista, lehdistΣ, sammalista jne.ñSe voi tehdΣ pesΣnsΣ my÷s erilaisiinñkoloihin, linnunp÷ntt÷ihin yms. NaarasñSynnyttΣΣ huhti-elokuussa 1 - 3 poikuetta, ñjoissa on 3 - 7 sokeaa poikasta. Ravintona ñsiemenet, hedelmΣt, sienet, hy÷nteiset, ñversot, my÷s linnunmunat ja -poikasetññ Makeasti oravainenñ makaa sammalvuoteessansa.ñ SinnepΣ ei Hallin hammasñ eikΣ metsΣmiehen ansañ ehtineet milloinkaan...ññ A. Kivi
no
Orava#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva094.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\orava.wav
-----------------------------------------
2
Rusakko ja metsΣjΣnisñ(Lepus europaeus ja Lepus timidus)ñññSuomessa tavataan kaksi jΣnislajia, ñrusakko ja (metsΣ)jΣnis. Rusakko on ñmetsΣjΣnistΣ hiukan kookkaampi, sen ñkorvat ovat pidemmΣt. Rusakko on kesΣt ñtalvet selkΣpuolelta ruskeankellertΣvΣ, ñkirjava; metsΣjΣnis on kesΣllΣ harmaan-ñruskea, talvella kauttaaltaan valkoinen ñlukuunottamatta korvien kΣrkiΣ, jotka ovat ñmustat.ññ
no
Rusakko ja metsΣjΣnis#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva095.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\janis.wav
-----------------------------------------
2
Hirvi (Alces alces)#ññHirvi (Alces alces) on yleinen koko Suo-ñmessa. Se asustaa metsissΣ, suomailla ñja jΣrvien rannoilla, talvisin kuivemmilla ñmailla. Hirvet kerΣΣntyvΣt talvisin joskus ñ10 - 15 elΣimen laumoiksi.ññHirvi on Euroopan kookkaimpia elΣimiΣ. ñSe voi painaa jopa 800 kg. Hirvi etsii ravin-ñtoa iltaisin ja varhain aamulla; ravintona ñon puiden versot, haavan kuori, varvut, ñruohot ja vilja.ññKuvassa saksanhirvi, joka ei kuulu maam-ñme vakinaiseen elΣimist÷÷n.ñ
Susi#ññSusi eli hukka oli aiemmin yleinen kokoñEuroopassa. LΣnsi-Euroopasta neñovat kuitenkin melkein hΣvitetty suku-ñpuuttoon. Suomen susikanta on viimeñvuosina lisΣΣntynyt ja sitΣ tavataanñkaikkialta Suomesta Ahvenanmaatañlukuunottamatta.ññSuden paino on 20 - 55 kg. Sudet elΣvΣtñkesΣllΣ perheittΣin, mutta kokoontuvatñsyksyisin laumoiksi. Sudet ovat liikkeessΣñpΣΣasiassa ÷isin. SaaliselΣiminΣ hirvet,ñporot, pikkunisΣkkΣΣt, jΣnikset, kanalinnut ñym. IhmistΣ ne karttavat.ñ
no
Susi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva099.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\susi.wav
-----------------------------------------
2
Kalevala hahmottelee meikΣlΣisen ñmaakarhun, kontion, piirteet seuraavasti:ññ "Lyhyt jalka, lysmΣ polvi,ñ tasakΣrsΣ, talleroinen,ñ pΣΣ lyhyt, nenΣ nykerΣ,ñ karva kaunis r÷yhetyinen."ññSen tuuhean turkin vΣri vaihtelee mustan-ñruskeasta tummanpunaiseen. Isojen uros-ñkarhujen pituus on n. 2 metriΣ ja painoñ150 - 200 kg.ñKarhu asettuu talvimakuulle loka-marras-ñkuussa. Tammi-helmikuussa naaras syn-ñnyttΣΣ 2 - 3 hyvin pientΣ (20 cm, 330 g)ñpoikasta. Karhu jΣttΣΣ tavallisesti pesΣnsΣñhuhtikuun lopulla, leutoina talvina aikai-ñsemminkin. Karhu on kaikkiruokainen.
